Teáhtera jienagivrodat

Ealligovvateáhtera jietnadássi lea álo menddo garas muhtun geahččiide. Ealligovaid jietnaráiddut čuojahuvvojit Suomas dávjá vuollegut jienain go buvttadanfitnodatsearvvit ávžžuhit. Teáhteriin ealligovaid jietnadássi muddejuvvo nu, ahte hállan gullo lunddolažžan. Eandalii doaibmaealligovain alimusjienat čájáhusain mannet badjel 100 desibela. Sosiála- ja dearvvasvuođaministeriija rávvaga mielde jiena alimusdásit eai oaččo mannat badjel 115 desibela. Rádjá lea seamma ovdamearkan konsearttain ja idjaklubbain. Alimus jienaid lassin sosiála- ja dearvvasvuođaministeriija ráva ráddje ealligovain eará dilálašvuođain nu gohčoduvvon gaskajienadási. Geavadagas rádjá oaivvilda, ahte ovdamearkan njeallje diimmu bisti dilálašvuođas oaččošii vuođđojurdagis čuojahit musihka dahje doallat ruoja, man jienagivrodat lea oppa áigge čuohte desibela. Ealligovaid buvttadanfitnodatsearvvit addet čájeheaddjiide iežaset ávžžhusaid das, makkár givrodagain ealligovaid jietnaráidu čuojahuvvo. (https://yle.fi/uutiset/3-6777335 )

Davvenásti gaskajietnadássi lea sullii 80 desibela ja alimus dásit 90 desibela. Dego konsearttain ja idjaklubbainge, iežas gullansujiid oažžu geavahit.